Mikä on Nato?

Valitse aihe ja tutustu Natoon

1 Jäsenmaat

Naton jäsenet

Tärkein rooli Pohjois-Atlantin liitossa on jäsenmailla.

Jäseniä on tällä hetkellä 32

Aakkosjärjestyksessä  tai  liittymisvuoden mukaan

  • Alankomaat (1949)
  • Albania (2009)
  • Belgia (1949)
  • Bulgaria (2004)
  • Espanja (1982)
  • Islanti (1949)
  • Italia (1949)
  • Kanada (1949)
  • Kreikka (1952)
  • Kroatia (2009)
  • Latvia (2004)
  • Liettua (2004)
  • Luxemburg (1949)
  • Montenegro (2017)
  • Norja (1949)
  • Pohjois-Makedonia (2020)
  • Portugali (1949)
  • Puola (1999)
  • Ranska (1949)
  • Romania (2004)
  • RUOTSI (2024)
  • Saksa (1955)
  • Slovakia (2004)
  • Slovenia (2004)
  • Suomi (2023)
  • Tanska (1949)
  • Tšekki (1999)
  • Turkki (1952)
  • Unkari (1999)
  • Viro (2004)
  • Yhdistynyt kuningaskunta (1949)
  • Yhdysvallat (1949)

Naton laajentuminen

Natoon voi liittyä ”jokainen Euroopan maa, joka kykenee edistämään tämän sopimuksen periaatteita ja osallistumaan Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden edistämiseen”.

 
 
 
Kuva Naton kokouksesta

2 Keskeiset tiedot

< >

2.1 Poliittinen ja sotilaallinen liittokunta

Päivittäisen elämämme turvallisuus on avain hyvinvointiimme. Naton tavoitteena on taata kaikkien jäsentensä vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin.

POLIITTISESTI – Nato edistää demokraattisia arvoja ja antaa jäsenilleen mahdollisuuden konsultoida toisiaan ja tehdä yhteistyötä puolustuksellisissa ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa ratkaistakseen ongelmia, rakentaakseen luottamusta ja pitkällä aikavälillä välttääkseen konflikteja.

SOTILAALLISESTI – Nato on sitoutunut ratkaisemaan erimielisyydet rauhanomaisesti. Jos diplomaattiset ponnistelut epäonnistuvat, sillä on sotilaallista voimaa aloittaa kriisinhallintaoperaatiot. Ne toteutetaan Naton perustamissopimuksen yhteisen puolustuksen pykälän – Washingtonin sopimuksen viidennen artiklan – mukaisesti tai YK:n mandaatilla yksin tai yhteistyössä muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

2.2 Yhteinen puolustus

Nato on sitoutunut periaatteeseen, jonka mukaisesti hyökkäystä yhtä tai useampaa sen jäsenmaata kohtaan pidetään hyökkäyksenä kaikkia vastaan. Tämä on yhteisen puolustuksen periaate, joka on kirjattu Washingtonin sopimuksen viidenteen artiklaan.

Tähän mennessä viidenteen artiklaan on vedottu kerran: reaktiona 9/11-terroristi-iskuun Yhdysvalloissa vuonna 2001.

2.3 Transatlanttinen yhteys

Nato on Euroopan ja Pohjois-Amerikan maiden välinen liittokunta. Se tarjoaa ainutlaatuisen yhteyden näiden kahden maanosan välille mahdollistaen sen, että ne voivat konsultoida toisiaan ja tehdä yhteistyötä puolustuksellisissa ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä toteuttaa yhdessä monikansallisia kriisinhallintaoperaatioita.

2.4 Vuoden 2022 strateginen konsepti

Strategisissa konsepteissa määritetään liittokunnan ydintehtävät ja periaatteet, sen arvot, kehittyvä turvallisuusympäristö ja liittokunnan strategiset tavoitteet seuraavalle vuosikymmenelle. Vuoden 2022 strategisessa konseptissa vahvistetaan, että Naton päätarkoitus on taata jäsenmaidensa yhteinen puolustus, joka perustuu 360 asteen lähestymistapaan, ja määritellään liittokunnan kolme ydintehtävää: pelote ja puolustus, kriisinehkäisy ja -hallinta sekä yhteistyövarainen puolustus.

 
 

3 Toiminta

< >

3.1 Päätöksenteko ja konsultointi

Joka päivä jäsenmaat konsultoivat toisiaan ja tekevät päätöksiä turvallisuusasioista kaikilla tasoilla ja eri aloilla.

”Nato-päätös” on ilmaisu 32 jäsenmaan yhteisestä tahdosta, sillä kaikki päätökset tehdään yksimielisesti.

Sadat virkamiehet sekä siviili- ja sotilasasiantuntijat tulevat Naton päämajaan joka päivä vaihtamaan tietoja, jakamaan ajatuksia ja avustamaan tarvittaessa päätöksenteon valmistelussa yhteistyössä kansallisten edustustojen ja Naton päämajan henkilöstön kanssa.

3.2 Operaatiot ja missiot

  • Kosovo
  • Välimeren turvaaminen
  • Afrikan unionin tukeminen

Nato toimii aktiivisesti useissa eri kriisinhallintaoperaatioissa ja missioissa, mukaan luettuina siviilivalmiusoperaatiot.

Naton kriisinhallintaoperaatiot toteutetaan Washingtonin sopimuksen viidennen artiklan mukaisesti tai YK:n mandaatilla.

3.3 Kumppanuudet

Nato työskentelee monien ei-jäsenmaiden kanssa erilaisten poliittisten ja turvallisuuteen liittyvien kysymysten parissa. Nämä maat jatkavat vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä liittokunnan kanssa, ja monet osallistuvat Naton johtamiin operaatioihin ja missioihin. Nato tekee myös yhteistyötä laajan kansainvälisten järjestöjen verkoston kanssa.

Kumppanimailla ei ole samaa päätöksenteko-oikeutta kuin jäsenmailla.

 Lue lisää
Naton kumppanuuksista

3.4 Keinojen kehittäminen uhkiin vastaamiseen

Nato on aina uusiutunut ja sopeuttanut toimintaansa varmistaakseen, että sen käytänteet, suorituskyky ja rakenteet, mukaan lukien jäsenmaiden yhteinen puolustus, vastaavat nykyisiä ja tulevia uhkia.

 
 

4 Tärkeimmät tapahtumat

 

1989

Berliinin muurin murtuminen

1991

Nato kehittää kumppanuuksia entisten vastustajiensa kanssa
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen

1995

Nato aloittaa ensimmäisen suuren kriisinhallintaoperaationsa
Bosnia ja Hertsegovinassa

2001

Suuria terroristi-iskuja New Yorkissa ja Washington D.C:ssä

Nato vetoaa viidenteen artiklaan ensimmäistä kertaa ja omaksuu laaja-alaisemman lähestymistavan turvallisuuteen

2003

Nato ryhtyy johtamaan ISAF-kriisinhallintaoperaatiota Afganistanissa

 Siirry tarkastelemaan Naton historiaa

5TYÖSKENTELYRAKENNE

Jäsenmaat

 
Sotilaskomitea

Kansainvälinen sotilasesikunta

 
Katso organisaatiokaavio